Tämä seulontatyökalu on suunniteltu kaikille, jotka ovat huolissaan ahdistuksestaan sosiaalisissa tilanteissa, ja se voi auttaa tunnistamaan sosiaalisten tilanteiden ahdistuneisuushäiriön (tunnetaan myös nimellä sosiaalinen fobia) oireita. Tämän arvioinnin suorittaminen kestää vain 5-10 minuuttia, ja se perustuu validoituihin seulontatyökaluihin, mukaan lukien Social Phobia Inventory (SPIN) ja Liebowitz Social Anxiety Scale, joita mielenterveysalan ammattilaiset käyttävät laajalti. Vastauksesi ovat täysin anonyymejä ja luottamuksellisia.

Tärkeä vastuuvapauslauseke:

Tämä on vain seulontatyökalu, ei diagnoosi. Sosiaalisten tilanteiden ahdistuneisuushäiriö on erittäin hoidettavissa asianmukaisella mielenterveysalan ammattilaisten tuella. Keskustele tuloksistasi perusterveydenhuollon lääkärisi, psykologin tai psykiatrin kanssa. Jos koet mielenterveydellisen kriisin tai sinulla on itsesi vahingoittamisen ajatuksia, hae välitöntä apua soittamalla hätänumeroon 112 tai menemällä lähimpään päivystykseen. Kaikki vastaukset ovat anonyymejä ja luottamuksellisia.

Sosiaalisten tilanteiden ahdistuneisuushäiriön ymmärtäminen

Mikä tekee siitä erilaisen kuin tavallinen ujous?

Jokainen tuntee hermostusta sosiaalisissa tilanteissa joskus – pitäessään esityksen, mennessään juhliin, joissa ei tunne ketään, tai tavatessaan jonkun tärkeän henkilön. Tämä on normaalia. Sosiaalisten tilanteiden ahdistuneisuushäiriö menee paljon pidemmälle kuin satunnainen hermostus:

Normaali sosiaalinen ahdistus:

Tilapäinen hermostus ennen sosiaalisia tapahtumia tai niiden aikana
Vähenee ajan ja altistumisen myötä
Ei merkittävästi häiritse elämäntavoitteita
Henkilö pystyy yleensä työntämään epämukavuuden läpi

Sosiaalisten tilanteiden ahdistuneisuushäiriö:

Voimakas, jatkuva pelko, joka kestää vähintään 6 kuukautta
Pelko on suhteeton todelliseen uhkaan nähden
Johtaa tärkeiden tilaisuuksien välttämiseen (työhaastattelut, ihmissuhteet, koulutus)
Aiheuttaa merkittävää kärsimystä ja toimintakyvyn heikkenemistä
Fyysiset oireet voivat olla ylivoimaisia (sykkeen kiihtyminen, hikoilu, vapina)
Pelko ahdistusoireiden näyttämisestä pahentaa ahdistusta

Sosiaalisten tilanteiden ahdistuneisuushäiriön keskeiset piirteet

Merkittävä pelko tai ahdistus sosiaalisista tilanteista, joissa muut saattavat tarkkailla, arvioida tai arvostella sinua. Yleisiä pelättyjä tilanteita ovat:

Puhuminen julkisesti tai esitysten pitäminen
Uusien ihmisten tapaaminen tai vieraiden kanssa puhuminen
Syöminen tai juominen julkisesti
Huomion keskipisteenä oleminen
Juhlissa tai sosiaalisissa kokoontumisissa osallistuminen
Puheluiden soittaminen, erityisesti julkisesti
Julkisten wc-tilojen käyttäminen
Tarkkailun kohteena oleminen tehdessä jotain (kirjoittaminen, työskentely, syöminen)
Erimielisyyden ilmaiseminen tai ei-sanominen
Katsekontaktin ottaminen
Treffailu- tai romanttisissa tilanteissa
Auktoriteettien kanssa puhuminen

Pelko negatiivisesta arvioinnista: Syvä huoli siitä, että sinut arvioidaan ahdistuneeksi, heikoksi, tylsäksi, tyhmäksi tai riittämättömäksi. Saatat pelätä, että muut huomaavat ahdistusoireesi (punoitus, hikoilu, vapina, äänen vapina) ja ajattelevat sinusta huonosti.

Fyysiset oireet, joita esiintyy sosiaalisissa tilanteissa tai ennen niitä:

Nopea tai jyskyttävä sydämensyke
Liiallinen hikoilu
Vapina tai täristely (kädet, ääni, keho)
Punoitus tai tunne, että kasvot kuumenevat
Vatsavaivat, pahoinvointi tai “perhoset vatsassa”
Hengitysvaikeudet tai hengenahdistus
Huimaus tai pyörrytys
Lihaskireeys
Kuiva suu tai nielemisen vaikeus
Tyhjä mieli
Irtautumisen tai epätodellisen tunne

Välttämiskäyttäytyminen: Pelättyjen sosiaalisten tilanteiden aktiivinen välttäminen tai niiden kestäminen voimakkaan ahdistuksen ja kärsimyksen kanssa. Tämä välttäminen voi merkittävästi rajoittaa elämääsi – uramahdollisuuksien menettäminen, ihmissuhteiden välttäminen, koulunkäynnin keskeyttäminen tai sosiaalinen eristäytyminen.

Turvatoimet: Hienovaraisia asioita, joita teet tunteaksesi olosi turvallisemmaksi sosiaalisissa tilanteissa, mutta jotka todellisuudessa ylläpitävät ahdistusta:

Katsekontaktin välttäminen
Hyvin vähän tai hyvin hiljaa puhuminen
Sanojen toistaminen mielessä yhä uudelleen
Esineiden tiukka pitäminen käsissä vapinan piilottamiseksi
Meikin tai tiettyjen vaatteiden käyttö punastumisen piilottamiseksi
Paikan valitseminen siten, että huomaamatta pysyminen on todennäköisempää
Alkoholin tai päihteiden käyttö selviytymiseen
“Turvallisen henkilön” mukana pitäminen aina

Milloin se tyypillisesti alkaa?

Sosiaalisten tilanteiden ahdistuneisuushäiriö alkaa yleensä varhaisessa tai keski-iässä (noin 13-vuotiaana), vaikka se voi kehittyä aikaisemmin lapsuudessa tai aikuisiässä. Ilman hoitoa se on yleensä krooninen ja jatkuu usein vuosia tai jopa koko eliniän. Se on kuitenkin erittäin hoidettavissa missä iässä tahansa.

Vaikutus elämään

Sosiaalisten tilanteiden ahdistuneisuushäiriö voi merkittävästi vaikuttaa:

Ura ja koulutus: Esitysten, haastattelujen, verkostoitumisen välttäminen, puheenvuoron ottaminen kokouksissa tai luokassa, ylennys- tai muiden mahdollisuuksien tavoittelu

Ihmissuhteet: Vaikeudet ystävien saamisessa, treffailun, ihmissuhteiden ylläpitäminen, sosiaalisten tapahtumien välttäminen

Päivittäiset toiminnot: Ravintoloiden, kauppojen, julkisen liikenteen välttäminen, puheluiden soittaminen, avun pyytäminen

Elämänlaatu: Sosiaalinen eristäytyminen, yksinäisyys, menetetyt mahdollisuudet, alentunut itsetunto

Mielenterveys: Lisääntynyt masennus-, muiden ahdistuneisuushäiriöiden ja päihteiden väärinkäytön riski

Seulontatesti

Ohjeet

Suorittaaksesi tämän seulonnan tarkasti, vastaa rehellisesti kokemuksistasi sosiaalisissa tilanteissa. Mieti viimeistä kuukautta ja tyypillisiä käyttäytymismalleja. Valitse vastaus, joka parhaiten kuvaa kokemustasi. Oikeita tai vääriä vastauksia ei ole. Kaikkiin kysymyksiin tulisi vastata tarkkojen tulosten saamiseksi. Tämä seulonta sisältää kysymyksiä peloista, välttämisestä ja fyysisistä oireista sosiaalisissa tilanteissa. Jos jokin kysymys tuntuu vaikealta, ota aikasi tai pidä tauko. Muista, että avun hakeminen on vahvuuden, ei heikkouden merkki.

Osa 1: Keskeiset sosiaaliset pelot (Mini-SPIN)

Nämä kolme kysymystä seulovat sosiaalisten tilanteiden ahdistuneisuushäiriön keskeisiä piirteitä:

1. Nolostumisen pelko saa minut välttämään asioiden tekemistä tai ihmisten kanssa puhumista.

2. Vältän tilanteita, joissa olen huomion keskipisteenä.

3. Nolostuminen tai tyhmältä näyttäminen ovat pahimpia pelkojani.

Osa 2: Erityiset sosiaaliset tilanteet

Arvioi, kuinka paljon ahdistusta, pelkoa tai välttämistä koet kussakin tilanteessa:

Vuorovaikutus muiden kanssa

4. Puhuminen ihmisille, joita et tunne hyvin

5. Uusien ihmisten tapaaminen

6. Puhuminen auktoriteettien kanssa (pomo, opettaja)

7. Keskustelu jonkun kanssa, jota et tunne hyvin

Suoritustilanteet

8. Puhuminen ryhmän edessä tai esityksen pitäminen

9. Huomion keskipisteenä oleminen

10. Tarkkailun kohteena oleminen tehdessä jotain (syöminen, kirjoittaminen, työskentely)

Sosiaaliset kokoukset

11. Juhliin tai sosiaalisiin kokoontumisiin meneminen

12. Huoneeseen astuminen, kun muut ovat jo istumassa

Julkiset toiminnot

13. Syöminen tai juominen julkisilla paikoilla

14. Puheluiden soittaminen julkisesti tai muiden läsnä ollessa

Osa 3: Fyysiset oireet

15. Sinua ahdistuttavissa sosiaalisissa tilanteissa, mitä fyysisiä oireita koet? (Valitse kaikki, jotka pätevät)

Osa 4: Välttäminen ja vaikutus

16. Kuinka usein vältät sosiaalisia tilanteita ahdistuksen tai pelon vuoksi?

17. Kun et voi välttää pelättyä sosiaalista tilannetta, kuinka paljon kärsimystä koet?

18. Kuinka paljon sosiaalinen ahdistus häiritsee työtäsi, koulunkäyntiäsi tai toimintakykyäsi?

19. Kuinka paljon sosiaalinen ahdistus häiritsee sosiaalista elämääsi ja ihmissuhteitasi?

20. Kuinka ahdistunutta olet sosiaalisen ahdistuksen omaamisesta?

Osa 5: Kesto ja oivalus

21. Ovatko nämä oireet olleet läsnä 6 kuukautta tai pidempään?

22. Tunnistatko, että pelkosi sosiaalisista tilanteista on liiallinen tai kohtuuton?

23. Oletko koskaan käyttänyt alkoholia tai muita päihteitä selviytymään sosiaalisesta ahdistuksesta?

Tulokset ja tulkinta

Miten pisteytys toimii

Mini-SPIN (Kysymykset 1-3):

Pisteitä 0-4 per kysymys (Ei lainkaan=0, Vähän=1, Jonkin verran=2, Erittäin paljon=3, Äärimmäisen paljon=4)
Kokonaispisteet 6 tai enemmän viittaavat mahdolliseen sosiaalisten tilanteiden ahdistuneisuushäiriöön
Tämä työkalu on erittäin herkkä sosiaalisen ahdistuksen havaitsemiselle

Sosiaalisten tilanteiden arviointi (Kysymykset 4-14):

Pisteitä 0-4 per kysymys
Kokonaispisteet mahdollisia: 0-44
0-11: Minimaalinen sosiaalinen ahdistus
12-22: Lievä sosiaalinen ahdistus
23-33: Kohtalainen sosiaalinen ahdistus
34-44: Vaikea sosiaalinen ahdistus

Kokonaisarviointi: Harkitse Mini-SPIN-pisteitäsi, sosiaalisten tilanteiden pisteitä, fyysisten oireiden määrää, välttämisen tiheyttä ja toimintakyvyn heikkenemisen tasoa määrittääksesi kokonaisriskitasosi.

Jos sait korkean riskin pisteet (Mini-SPIN 6+, kohtalainen-vaikea sosiaalinen ahdistus, merkittävä toimintakyvyn heikkeneminen)

Mitä tämä tarkoittaa: Vastauksesi viittaavat oireisiin, jotka ovat yhdenmukaisia sosiaalisten tilanteiden ahdistuneisuushäiriön kanssa. Tämä on vakava, mutta erittäin hoidettavissa oleva mielenterveyden häiriö. Sosiaalisten tilanteiden ahdistuneisuushäiriö voi merkittävästi vaikuttaa elämääsi, ihmissuhteitasi ja mahdollisuuksiisi, mutta asianmukaisella hoidolla valtaosa ihmisistä kokee merkittävää paranemista.

Seuraavat toimet:

Varaa aika mielenterveysalan ammattilaisen kanssa mahdollisimman pian – etsi psykologeja, psykiatreja tai lisensoituja terapeutteja, jotka ovat erikoistuneet ahdistuneisuushäiriöihin
Ole täysin rehellinen oireistasi, kuinka kauan ne ovat jatkuneet ja miten ne vaikuttavat elämääsi
Pyydä arviointia erityisesti sosiaalisten tilanteiden ahdistuneisuushäiriöstä
Tiedustele kognitiivista käyttäytymisterapiaa (CBT), joka on kultastandardi sosiaalisten tilanteiden ahdistuneisuushäiriön hoidossa
Harkitse, voisivatko lääkkeet olla hyödyllisiä – SSRI-lääkkeet on hyväksytty sosiaaliseen ahdistukseen
Ota yhteyttä ahdistus- ja masennusjärjestöihin saadaksesi terapeuttien suosituksia ja resursseja

Tärkeää tietää:

Sosiaalisten tilanteiden ahdistuneisuushäiriö on yksi parhaiten hoidettavista ahdistuneisuushäiriöistä asianmukaisella terapialla
Sosiaalisen ahdistuksen CBT-hoidolla on vahva tutkimusnäyttö ja tuloksia näkyy tyypillisesti 12-16 viikon sisällä
Noin 75 % ihmisistä näkee merkittävää paranemista hoidon myötä
Mitä aikaisemmin haet apua, sitä parempia tulokset yleensä ovat
Et ole “rikkinäinen” tai “viallinen” – aivosi ovat yksinkertaisesti oppineet pitämään sosiaalisia tilanteita uhkaavampina kuin ne ovat, ja tämä voidaan oppia pois
Monet menestyneet, saavuttaneet ihmiset ovat voittaneet sosiaalisen ahdistuksen

Hoito toimii parhaiten, kun se sisältää:

Näyttöön perustuvan terapian (erityisesti CBT altistusterapian kanssa)
Asteittaisen, järjestelmällisen altistumisen pelättyihin tilanteisiin
Ahdistuneiden ajatusten haastamisen oppimisen
Joskus lääkkeitä oireiden vähentämiseen
Uusien taitojen johdonmukaisen harjoittelun
Kärsivällisyyttä itsesi kanssa – toipuminen vie aikaa

Punaiset liput, jotka vaativat kiireellistä huomiota:

Itsensä vahingoittamisen tai itsemurhan ajatukset
Alkoholin tai huumeiden käyttö säännöllisesti ahdistuksen hoitamiseksi
Täydellinen sosiaalinen eristäytyminen
Kyvyttömyys työskennellä, osallistua kouluun tai huolehtia itsestä
Vaikea masennus ahdistuksen rinnalla

Jos jokin näistä pätee, hae apua välittömästi lääkärisi, kriisilinjan (112) tai päivystyksen kautta.

Jos sait kohtalaisen huolen pisteet (Mini-SPIN 3-5, lievä sosiaalinen ahdistus, jonkin verran toimintakyvyn heikkenemistä)

Mitä tämä tarkoittaa: Koet huomattavaa sosiaalista ahdistusta, joka vaikuttaa elämääsi, vaikka se ei ehkä täytä sosiaalisten tilanteiden ahdistuneisuushäiriön täysiä kriteereitä tai on lievä. Nämä oireet ovat kuitenkin päteviä huolenaiheita, jotka kannattaa käsitellä ennen kuin ne mahdollisesti pahenevat.

Seuraavat toimet:

Keskustele perusterveydenhuollon lääkärisi kanssa sosiaalisen ahdistuksen oireistasi
Harkitse terapian aloittamista mielenterveysalan ammattilaisen kanssa, vaikka oireet eivät olisi vakavia – varhainen puuttuminen on erittäin tehokasta
Tutustu itsehoitoresursseihin, kuten sosiaalista ahdistusta käsitteleviin kirjoihin tai verkko-CBT-ohjelmiin
Harjoittele asteittaista altistumista lievästi ahdistusta aiheuttaviin tilanteisiin
Opi ahdistuksen hallinnan tekniikoita (syvähengitys, progressiivinen lihasrentoutus, mindfulness)
Liity sosiaalisen ahdistuksen tukiryhmiin, joko henkilökohtaisesti tai verkossa
Seuraa, pahentuvatko vai paranevat oireet

Ennaltaehkäisy on tärkeää: Sosiaalisen ahdistuksen käsitteleminen varhaisessa vaiheessa voi estää sen muuttumisen vakavammaksi ja laaja-alaisemmaksi. Monet huomaavat, että lievä tai kohtalainen sosiaalinen ahdistus reagoi erittäin hyvin itsehoitostrategioihin yhdistettynä lyhyeen terapiaan. Älä odota, kunnes ahdistus hallitsee täysin elämääsi – ansaitset tukea nyt.

Itsehoitostrategioita kokeiltavaksi:

Altista itsesi pelättyihin tilanteisiin asteittain alkaen vähemmän ahdistusta aiheuttavista
Haasta negatiivisia ajatuksia sosiaalisista tilanteista (“Kaikki ajattelevat minun olevan tyhmä” vs. “Useimmat ihmiset keskittyvät itseensä, eivät arvostele minua”)
Keskity ulospäin sosiaalisissa vuorovaikutuksissa sisäisen ahdistuksesi sijaan
Harjoita itsemyötätuntoa, kun tunnet ahdistusta
Aseta pieniä, saavutettavissa olevia sosiaalisia tavoitteita
Juhli onnistumisia, myös pieniä

Jos sait alemman riskin pisteet (Mini-SPIN 0-2, minimaalinen sosiaalinen ahdistus, ei merkittävää toimintakyvyn heikkenemistä)

Mitä tämä tarkoittaa: Vastauksesi eivät vahvasti viittaa sosiaalisten tilanteiden ahdistuneisuushäiriöön tällä hetkellä. Saatat kokea normaalia, hallittavissa olevaa sosiaalista hermostusta tai sinulla saattaa jo olla tehokkaita selviytymisstrategioita.

Muista:

Useimmat ihmiset kokevat jonkin verran sosiaalista hermostusta tietyissä tilanteissa – tämä on täysin normaalia
Satunnainen ahdistus esityksistä tai uusien ihmisten tapaamisesta ei tarkoita, että sinulla on häiriö
Jos toimit hyvin eikä ahdistus merkittävästi rajoita elämääsi, olet todennäköisesti normaalissa vaihteluvälissä
Jos tietyt tilanteet aiheuttavat edelleen huolta, voit aina työstää niitä itsehoitostrategioilla tai lyhyellä terapialla

Milloin arvioida uudelleen:

Jos sosiaalinen ahdistus lisääntyy tai alkaa häiritä mahdollisuuksia
Suurten elämänmuutosten jälkeen (uusi työ, muutto, parisuhteen muutokset)
Jos alat välttää tärkeitä toimintoja sosiaalisten pelkojen vuoksi
Jos ahdistus aiheuttaa merkittävää kärsimystä, vaikka pystyt edelleen toimimaan

Hyvän mielenterveyden ylläpitäminen:

Jatka osallistumista sosiaalisiin toimintoihin säännöllisesti
Harjoita stressinhallintatekniikoita
Ylläpidä tukevia ihmissuhteita
Hae apua aikaisin, jos huomaat ahdistuksen lisääntyvän

Avun saaminen ja hoito

Hoitovaihtoehdot

Sosiaalisten tilanteiden ahdistuneisuushäiriö on yksi parhaiten hoidettavista mielenterveyden häiriöistä. Asianmukaisella erikoishoidolla valtaosa ihmisistä kokee merkittävää paranemista tai täydellistä toipumista. Tehokkaita hoitoja ovat:

Terapia

Kognitiivinen käyttäytymisterapia sosiaaliseen ahdistukseen (CBT): Kultastandardi hoito, jolla on vahvin tutkimusnäyttö. Sosiaalisen ahdistuksen CBT sisältää:

Kognitiivinen uudelleenjäsennys: Ahdistuneiden ajatusten ja uskomusten tunnistaminen ja haastaminen sosiaalisista tilanteista
Altistusterapia: Asteittainen ja järjestelmällinen kohtaaminen pelättyjen sosiaalisten tilanteiden kanssa, alkaen vähemmän ahdistusta aiheuttavista skenaarioista ja rakentaen ylöspäin
Sosiaalisten taitojen harjoittelu: Tehokkaiden sosiaalisten vuorovaikutustaitojen oppiminen ja harjoittelu
Tarkkaavaisuusharjoittelu: Oppiminen keskittymään ulospäin muihin ja ympäristöön sisäänpäin ahdistusoireisiin keskittymisen sijaan
Tyypillisesti 12-16 viikoittaista tapaamista, vaikka jotkut ihmiset hyötyvät useammasta

Hyväksymis- ja omistautumisterapia (ACT): Auttaa sinua hyväksymään ahdistuksen sen sijaan, että taistelisit sitä vastaan, samalla kun toimit arvojesi mukaisesti. Erityisen hyödyllinen, jos sinulla on vaikeuksia hyväksyä, että sinulla on ahdistus tai joudut pyrkimyksiin hallita tai poistaa kaikki ahdistus.

Ryhmäterapia sosiaaliseen ahdistukseen: Koulutettujen terapeuttien johtamat erikoisryhmät, joissa jäsenet harjoittelevat sosiaalisia taitoja ja altistuksia yhdessä. Voi olla erityisen voimakas, koska ryhmä itsessään muuttuu turvalliseksi paikaksi harjoitella sosiaalisuutta ja saada aitoa palautetta.

Mindfulness-pohjaiset interventiot: Ahdistuneiden ajatusten ja tuntemusten tarkkailu ilman arviointia, vähentäen niiden valtaa sinuun. Usein yhdistetty CBT:hen.

Lääkitys

SSRI-lääkkeet (selektiiviset serotoniinin takaisinoton estäjät): Sosiaalisten tilanteiden ahdistuneisuushäiriöön hyväksytyt lääkkeet:

Paroksetiini (Seroxat)
Sertraliini (Zoloft)
Fluvoksamiini (Fevarin)
Muita SSRI-lääkkeitä, kuten fluoksetiini (Prozac) ja essitalopraami (Cipralex), käytetään myös usein

Hyödyt näkyvät tyypillisesti 4-8 viikon kuluessa. Tehokkain yhdistettynä terapiaan.

SNRI-lääkkeet (serotoniinin ja noradrenaliinin takaisinoton estäjät):

Venlafaksiini (Efexor) on hyväksytty sosiaalisten tilanteiden ahdistuneisuushäiriöön
Tehokas vaihtoehto SSRI-lääkkeille

Bentsodiatsepiinit:

Nopeavaikutteiset ahdistuslääkkeet (esim. klonatsepaami, alpratsolaami)
Käytetään lyhytaikaisesti tai tarpeen mukaan tiettyihin tilanteisiin
Riippuvuuden riski pitkäaikaisessa käytössä, joten yleensä ei ensisijainen hoito
Voivat häiritä altistusterapian tehokkuutta

Beetasalpaajat:

Propranololi, atenololi
Vähentävät fyysisiä oireita (nopea sydämensyke, vapina, hikoilu)
Hyödyllisiä vain suoritukseen liittyvässä sosiaalisessa ahdistuksessa (julkinen puhuminen)
Otetaan vähän ennen ahdistusta aiheuttavia tapahtumia
Eivät hoida taustalla olevaa ahdistuneisuushäiriötä

Tärkeät lääkehuomautukset:

Pelkkä lääkitys on vähemmän tehokas kuin pelkkä terapia tai lääkitys + terapia yhdistettynä
Oireet usein palaavat, jos lääkitys lopetetaan oppimatta uusia selviytymistaitoja
Oikean lääkkeen ja annoksen löytäminen voi viedä aikaa
Työskentele aina ahdistuksen hoitoon perehtyneen psykiatrin tai lääkärin kanssa

Hoitomenetelmä

Kattava hoito sisältää tyypillisesti:

Tarkan diagnoosin ja vakavuuden arvioinnin
Psykoedukaatio sosiaalisten tilanteiden ahdistuneisuushäiriöstä
Näyttöön perustuva terapia (yleensä CBT)
Mahdollinen lääkitys, erityisesti kohtalaisen-vaikean tason tapauksissa
Säännöllinen altistusharjoitusten harjoittelu
Muiden rinnakkaisten tilojen käsittely (masennus, muut ahdistushäiriöt)
Elämäntapatekijät (uni, liikunta, stressinhallinta, alkoholin/kofeiinin vähentäminen)

Aikatauluodotukset:

Alkuperäinen paraneminen usein näkyy 4-8 viikon sisällä hoidon aloittamisesta
Merkittävä paraneminen tyypillisesti 3-6 kuukauden sisällä
Täydellinen toipuminen voi viedä 6-12 kuukautta tai pidempään
Taitojen ylläpito ja harjoittelu jatkuu pitkäaikaisesti

Mikä tekee hoidosta onnistuneen:

Näyttöön perustuvien hoitojen valinta (erityisesti CBT)
Sosiaalisen ahdistuksen hoitoon perehtyneen terapeutin löytäminen
Sitoutuminen säännölliseen osallistumiseen ja harjoitteluun
Halukkuus tehdä altistusharjoituksia epämukavuudesta huolimatta
Kärsivällisyys asteittaisen prosessin kanssa
Hoidon esteiden käsittely (kustannukset, kuljetus, aikataulutus)

Avun löytäminen Suomessa

Perusterveydenhuollon lääkäri: Ensimmäinen askel alkuarviointiin, lääketieteellisten syiden poissulkemiseen ja lähetteiden saamiseen mielenterveyden erikoislääkäreille. Monet perusterveydenhuollon lääkärit voivat määrätä ahdistuslääkkeitä.

Ahdistukseen erikoistuneet mielenterveysalan ammattilaiset:

Psykologit: Tarjoavat terapiaa (etsi CBT:hen erikoistuneita ahdistukseen)
Psykiatrit: Lääkärit, jotka voivat määrätä lääkkeitä ja tarjota terapiaa
Lisensoidut terapeutit/neuvonantajat: Monet ovat erikoistuneet ahdistuksen hoitoon
Etsi: Terapeutit, jotka listaavat “ahdistuneisuushäiriöt,” “sosiaalinen ahdistus,” “CBT” tai “altistusterapia” erikoisaloikseen

Terapeutin löytäminen:

Terveyskeskuksesi kautta
Yksityiset psykoterapiakeskukset
Vakuutusyhtiösi palveluntarjoajaluettelo
Pyydä lääkäriltäsi suosituksia
Mielenterveyden keskusliitto
Suomen Psykologiliitto

Mielenterveysalan organisaatiot:

Mielenterveystalo (www.mielenterveystalo.fi)
Mielenterveyden keskusliitto
Suomen Mielenterveysseura
Kriisipuhelin: 112 (hätätilanteet)

Lisäresurssit:

Tuki- ja keskusteluryhmät
Vertaistuki verkossa (käytä harkiten – ei korvaa ammattiapua)

Vakuutusturva

Suomessa julkinen terveydenhuolto kattaa mielenterveyspalvelut. Kela voi korvata osan yksityisen psykoterapian kustannuksista määrätyin edellytyksin.

Mitä tehdä:

Ota yhteyttä terveyskeskukseesi aloittaaksesi hoidon julkisessa terveydenhuollossa
Tiedustele Kelan korvauksista yksityiseen psykoterapiaan
Tarkista yksityisvakuutuksesi kattavuus, jos sellainen on
Kysy tarvittavista lähetteistä ja arvioinneista

Jos sinulla ei ole vakuutusta:

Julkinen terveydenhuolto on kaikille saatavilla
Mielenterveysseurojen järjestämät matalan kynnyksen palvelut
Opiskelijoille opiskeluterveydenhuolto
Kelan tukimuodot

Verkko- ja itsehoitovaihtoehdot

Näyttöön perustuvat verkko-ohjelmat:

Mielenterveystalo: Ilmainen verkkopalvelu
Psykiatrian erikoislääkäri tai psykologi voi suositella soveltuvia digitaalisia ohjelmia

Hyödyllisiä kirjoja:

Suomenkielisiä teoksia sosiaalisesta ahdistuksesta psykologian kirjallisuuden kautta
Käännettyjä teoksia ahdistuksen hallinnasta

Sovellukset:

Mielenterveystalo-sovellus
Mindfulness-sovellukset rentoutukseen
Ajatusten kirjaamisen sovellukset

Tärkeä huomautus: Verkko resurssit ja itsehoito ovat tehokkaimpia lievään sosiaaliseen ahdistukseen tai ammatillisen hoidon täydennyksenä. Kohtalainen tai vaikea sosiaalinen ahdistus vaatii tyypillisesti ammatillista terapiaa parhaiden tulosten saavuttamiseksi.

Perheelle ja ystäville

Sosiaalisten tilanteiden ahdistuneisuushäiriöstä kärsivän tukeminen

Sosiaalinen ahdistus voi olla hämmentävää ja turhauttavaa läheisille. Henkilö saattaa vaikuttaa hyvältä tutuissa ympäristöissä, mutta panikoida tilanteissa, jotka vaikuttavat sinusta harmittomilta. Ymmärrys ja tuki vaikuttavat merkittävästi heidän halukkuuteensa hakea apua ja toipumiseensa.

Miten auttaa

Ilmaise huoli myötätunnolla:

Valitse yksityinen, rauhallinen aika keskusteluun
Käytä “minä”-muotoa: “Olen huomannut, että vaikutat epämukavalta sosiaalisissa tapahtumissa, ja olen huolissani”
Vältä syyttävää kieltä: “Sinä aina…” tai “Sinä et koskaan…”
Kuuntele arvostelutta, kun he jakavat tunteitaan

Opi sosiaalisten tilanteiden ahdistuneisuushäiriöstä:

Lue sosiaalisten tilanteiden ahdistuneisuushäiriöstä ymmärtääksesi, mitä he kokevat
Tunnista, ettei se ole valinta, persoonallisuuden puute tai jotain, minkä he voivat “vain voittaa”
Ymmärrä, että sinusta vähäpätöinen asia voi tuntua heistä aidosti uhkaavalta
Heidän fyysiset oireensa (hikoilu, vapina, punoitus) ovat todellisia ja tahattomia

Kannusta ammattiapuun:

Ehdota hellästi lääkärin tai terapeutin kanssa puhumista
Tarjoudu auttamaan terapeuttien etsimisessä tai aikojen varaamisessa
Tarjoudu osallistumaan ensimmäiseen tapaamiseen heidän kanssaan, jos he haluavat tukea
Ole kärsivällinen, jos he eivät ole heti valmiita – idean kylväminen auttaa

Tarjoa asianmukaista tukea sosiaalisissa tilanteissa:

Kysy, miten voit auttaa sen sijaan, että olettaisit
Älä puhu heidän puolestaan tai “pelasta” heitä sosiaalisista vuorovaikutuksista
Älä kiinnitä huomiota heidän ahdistusoireisiinsa
On ok auttaa heitä poistumaan tilanteesta, jos he ovat ylikuormittuneita, mutta kannusta heitä olemaan välttämättä täysin
Juhli heidän rohkeuttaan kohdata pelkojaan, vaikka se on vaikeaa

Ole kärsivällinen heidän edistymisensä kanssa:

Toipuminen ei ole lineaarista – tulee hyviä päiviä ja takaiskuja
Älä painosta heitä “vain tekemään sitä” tai “lopettamaan huolehtimista”
Tunnista, että pelkojen kohtaaminen vaatii valtavaa rohkeutta
Pienet askeleet ovat merkittäviä saavutuksia
Toipuminen vie aikaa, usein kuukausia vuosiin

Kannusta terveellisiä tapoja:

Säännöllinen liikunta, hyvä uni, terveellinen ruokavalio
Kofeiinin ja alkoholin rajoittaminen (jotka voivat pahentaa ahdistusta)
Stressinhallintatekniikat
Hoitotapaamisten ylläpitäminen

Huolehdi itsestäsi:

Ahdistuneen henkilön tukeminen voi olla emotionaalisesti uuvuttavaa
Aseta rajoja tarvittaessa
Hae omaa tukea terapian, tukiryhmien tai ystävien kautta
Muista, ettet voi “korjata” heidän ahdistustaan – heidän on tehtävä työ ammattiavun kanssa

Mitä välttää sanomasta

Älä sano:

“Rentoudu vain” tai “Rauhoitu” – he eivät voi yksinkertaisesti sammuttaa ahdistustaan
“Reagoit liikaa” – heidän pelkonsa tuntuu heille erittäin todelliselta
“Ei ole mitään pelättävää” – tämä vähättelee heidän kokemustaan
“Miksi olet niin huolissasi siitä, mitä ihmiset ajattelevat?” – he tietävät älyllisesti pelkonsa olevan liiallinen
“Minäkin hermostun, kaikki hermostuvat” – tämä vähättelee heidän kokemuksensa vakavuutta
“Sinun pitää vain kohdata pelkosi” – totta, mutta näin sanottuna se kuulostaa vähättelevältä
“Juo vain rentoutuaksesi” – kannustaa epäterveellisiin selviytymismekanismeihin

Sano:

“Näen, että tämä on todella vaikeaa sinulle” – vahvistaa heidän kokemuksensa
“Olen täällä tukenasi” – tarjoaa lohtua korjaamatta
“Mitä voin tehdä auttaakseni?” – antaa heille valtaa kommunikoida tarpeensa
“Olen ylpeä sinusta yrittämisestä” – tunnustaa heidän rohkeutensa
“On ok, jos sinun täytyy lähteä aikaisin” – tarjoaa turvallisuutta kannustamatta välttämiseen
“Oletko ajatellut puhua jonkun kanssa tästä?” – ehdottaa hellästi ammattiapua

Kun olet turhautunut

On luonnollista tuntea turhautumista, kun joku, jolla on sosiaalinen ahdistus, toistuvasti välttää tilanteita, kieltäytyy kutsuista tai näyttää siltä, ettei yritä. Muista:

He eivät tee tätä tarkoituksella tai aiheuttaakseen sinulle haittaa
Ahdistus aiheuttaa heille merkittävää kärsimystä – he toivoisivat, ettei heillä sitä olisi
Välttäminen tarjoaa lyhytaikaista helpotusta, mutta pahentaa ahdistusta pitkällä aikavälillä
Muutos on vaikeaa ja vaatii ammatillista tukea
Turhautumisesi, vaikka pätevä, ei auta heitä voittamaan pelkojaan

Jos tunnet turhautumista:

Pidä tauko ja harjoita itsestäsi huolehtimista
Muistuta itseäsi, että tämä on lääketieteellinen tila, ei valinta
Ilmaise tunteesi ystävälle tai omalle terapeutillesi, ei ahdistuneelle henkilölle kriittisellä tavalla
Aseta rajoja siitä, mitä voit ja et voi tehdä heidän ahdistuksensa huomioimiseksi
Kannusta heitä hakemaan hoitoa, jos eivät ole jo

Kiireelliset huolenaiheet

Hae välitöntä apua, jos henkilö:

Ilmaisee itsemurha- tai itsensä vahingoittamisen ajatuksia
On täysin eristäytynyt ilman sosiaalista kontaktia
Käyttää alkoholia tai huumeita päivittäin selviytymiseen
On lopettanut työhön tai kouluun osallistumisen kokonaan
Osoittaa merkkejä vaikeasta masennuksesta (ei syö, ei nuku, täydellinen vetäytyminen)
On kriisissä ja kieltäytyy kaikesta avusta

Vie heidät päivystykseen, soita 112 tai kriisipuhelimeen, jos he ovat välittömässä vaarassa.

Tieteelliset lähteet ja vastuuvapauslauseke

Tämä seulonta perustuu:

Mini-Social Phobia Inventory (Mini-SPIN) – validoitu lyhyt seulontatyökalu sosiaalisten tilanteiden ahdistuneisuushäiriöön (Connor et al., 2001)
Social Phobia Inventory (SPIN) – täydellinen arviointityökalu (Connor et al., 2000)
Liebowitz Social Anxiety Scale – laajalti käytetty arviointimittari
DSM-5 diagnostiset kriteerit sosiaalisten tilanteiden ahdistuneisuushäiriölle

Viitteet: Connor, K. M., Kobak, K. A., Churchill, L. E., Katzelnick, D., & Davidson, J. R. (2001). Mini-SPIN: A brief screening assessment for generalized social anxiety disorder. Depression and Anxiety, 14(2), 137-140.

Connor, K. M., Davidson, J. R., Churchill, L. E., Sherwood, A., Foa, E., & Weisler, R. H. (2000). Psychometric properties of the Social Phobia Inventory (SPIN). The British Journal of Psychiatry, 176(4), 379-386.