Tämä kysely on tarkoitettu ihmisille, jotka ovat tahallaan vahingoittaneet itseään ilman kuolemantoivetta. Itsensä vahingoittaminen (kutsutaan myös itsetuhoiseksi käyttäytymiseksi tai ei-suisidaaliseksi itsensä vahingoittamiseksi) tarkoittaa tahallista kehon vahingoittamista. Yleisiä muotoja ovat viiltäminen, polttaminen, raaputaminen, lyöminen tai muut menetelmät. Kyselyn täyttäminen kestää 5-10 minuuttia ja auttaa ymmärtämään itsensä vahingoittamisen malleja ja syitä. Kysely on täysin anonyymi ja luottamuksellinen.

Tärkeä huomautus: Jos ajattelet itsemurhaa tai sinulla on ajatuksia elämäsi lopettamisesta, tämä ei ole sinulle oikea kysely. Hakeudu välittömästi apuun tämän sivun lopussa olevien kriisiresurssien kautta tai soita hätänumeroon 112.

⚠️ Tärkeä huomautus

Tämä ei ole diagnoosi, vaan ainoastaan arviointityökalu. Itsensä vahingoittaminen voidaan hoitaa ja voit toipua. Keskustele tuloksista terveydenhuollon ammattilaisen, terapeutin tai luotetun aikuisen kanssa. Jos olet kriisissä, hakeudu välittömästi apuun. Kysely on anonyymi ja luottamuksellinen.

Itsensä vahingoittamisen ymmärtäminen

Mikä on ei-suisidaalinen itsensä vahingoittaminen?

Itsensä vahingoittaminen tarkoittaa tahallista itsensä vahingoittamista ilman kuolemantoivetta. Yleisiä menetelmiä ovat:

Miksi ihmiset vahingoittavat itseään?

Ihmiset vahingoittavat itseään eri syistä, usein:

Itsensä vahingoittaminen ei ole huomion hakemista. Se on merkki siitä, että joku kamppailee ja tarvitsee tukea.

Kysely

Ohjeet

Kyselyn täyttäminen:

Vastaa rehellisesti kokemuksistasi itsensä vahingoittamisen kanssa. Ajattele käyttäytymistäsi viimeisen vuoden ajalta. Oikeita tai vääriä vastauksia ei ole. Voit lopettaa milloin tahansa, jos tunnet olosi epämukavaksi. Jotkut kysymykset voivat olla vaikeita – pidä taukoja tarvittaessa. Ota aikasi ja vastaa mahdollisimman tarkasti.

Jos tämä kysely tuntuu vaikealta:

Osio 1: Itsensä vahingoittamisen historia

Perustiedot

1. Oletko koskaan vahingoittanut itseäsi tahallaan ilman kuolemantoivetta?

2. Kuinka vanha olit, kun vahingoitit itseäsi ensimmäisen kerran tahallaan?

3. Milloin vahingoitit itseäsi viimeksi tahallaan?

4. Kuinka monta kertaa olet vahingoittanut itseäsi viimeisen vuoden aikana?

5. Mitä menetelmiä olet käyttänyt? (Valitse kaikki sopivat)

Osio 2: Syyt ja toiminnot

6. Kun vahingoitat itseäsi, kuinka usein se johtuu jokaisesta näistä syistä? Arvioi jokainen: Ei koskaan / Joskus / Usein / Aina

Tunteiden käsitteleminen:

Pysäyttääkseni pahat tunteet

Tunteakseni jotain tuntumisen turruksi sijaan

Rankaistakseni itseäni

Ilmaistakseni emotionaalista kipua

Rauhoittuakseni kun olen vihainen tai järkyttynyt

Käsitelläkseni stressiä tai painetta

Kommunikaatio ja hallinta:

Kertoakseni muille, miltä minusta tuntuu

Tunteakseni hallitsevani jotain

Välttääkseni tekemästä jotain, mitä en halua tehdä

Saadakseni huomiota tai hoivaa muilta

Fyysiset ja henkiset tilat:

Pysäyttääkseni dissosiaation tai epätodellisen olon

Nähdäkseni, voiko vielä tuntea kipua

Merkitäkseni jotain tärkeää tai luodakseni muiston

Sopiskeeni muihin, jotka vahingoittavat itseään

Koska olen riippuvainen siitä

En tiedä miksi teen sitä

Osio 3: Konteksti ja mallit

7. Missä yleensä vahingoitat itseäsi?

8. Vahingoitatko itseäsi yleensä impulsiivisesti vai suunnitteletko sen?

9. Mitä tyypillisesti tunnet ennen itsesi vahingoittamista? (Valitse kaikki sopivat)

10. Mitä tyypillisesti tunnet välittömästi sen jälkeen?

Osio 4: Vaikutukset ja hoito

11. Oletko tarvinnut lääketieteellistä hoitoa itsensä vahingoittamisen vuoksi?

12. Piilotatko itsensä vahingoittamisen muilta?

13. Onko itsensä vahingoittaminen vaikuttanut: Arvioi jokainen: Ei lainkaan / Hieman / Melko paljon / Erittäin paljon

Suhteisiin perheeseen

Suhteisiin ystäviin

Koulu- tai työsuoritukseen

Fyysiseen terveyteen

Kykyyn nauttia aktiviteeteista

14. Oletko koskaan puhunut kenellekään itsensä vahingoittamisesta?

Osio 5: Muutos ja tuki

15. Haluatko lopettaa itsesi vahingoittamisen?

16. Oletko yrittänyt lopettaa itsesi vahingoittamisen?

17. Mikä auttaisi sinua lopettamaan tai vähentämään itsensä vahingoittamista? (Valitse kaikki sopivat)

Tulosten ymmärtäminen

Kyselyn täyttämisen jälkeen:

Tämä kysely auttaa tunnistamaan itsensä vahingoittamisen käyttäytymisen malleja ja sen toimintoja. Ei ole “pistemäärää”, joka määrittää vakavuuden, mutta vastauksesi voivat auttaa sinua ja mielenterveysammattilaista ymmärtämään:

Tiheys ja ajankohtaisuus:

Toiminnot ja syyt:

Vaikutus elämään:

Valmius muutokseen:

Mitä tehdä näillä tiedoilla: Jaa vastauksesi terapeutin, ohjaajan, lääkärin tai muun mielenterveysammattilaisen kanssa. He voivat auttaa sinua ymmärtämään käyttäytymistäsi ja kehittämään terveempiä selviytymisstrategioita.

Avun saaminen ja toipuminen

Hoitovaihtoehdot

Itsensä vahingoittaminen voidaan voittaa. Tehokkaita hoitoja ovat:

Terapia:

Tukimenetelmät:

Terveemmät vaihtoehdot itsensä vahingoittamiselle

Kun sinulla on halu vahingoittaa itseäsi, kokeile:

Avun löytäminen Suomessa

Lääkärisi: Ensimmäinen askel mielenterveyden ohjauksiin ja tukeen

Nuorisopsykiatria (alle 18): Erikoistunut hoito nuorille

Aikuisten mielenterveyspalvelut: Lääkärin lähetteellä

Yksityinen terapia: Jos sinulla on varaa tai vakuutus

Itsensä vahingoittamisen tukijärjestöt:

Kriisituki

Jos olet välittömässä vaarassa tai sinulla on itsemurha-ajatuksia:

Hätä: 112 tai mene päivystykseen

Kriisipuhelimet:

Itsemurhien ehkäisy: Jos ajattelet itsemurhaa itsensä vahingoittamisen sijaan, soita välittömästi edellä mainittuihin puhelinlinjoihin tai mene päivystykseen.

Ystävälle, joka on huolissaan jostakusta: Kannusta häntä hakemaan apua, kertomaan luotetulle aikuiselle tai soittamaan neuvontapuhelimeen saadaksesi neuvoja tukemiseen.

Perheelle ja ystäville

Jos joku välittämäsi henkilö vahingoittaa itseään

Kuinka reagoida:

Mitä ei pidä sanoa:

Toipumisen tukeminen:

Tieteellinen tieto ja vastuuvapauslauseke

Itsensä vahingoittamisesta: Itsensä vahingoittaminen vaikuttaa noin 1/5:een ihmisistä jossain vaiheessa, ja korkein esiintyvyys on nuoruudessa ja varhaisaikuisuudessa. Se liittyy usein vaikeuksiin säädellä tunteita ja voi esiintyä masennuksen, ahdistuneisuuden, PTSD:n, syömishäiriöiden tai epävakaan persoonallisuuden kanssa.

Suomalainen konteksti: Tutkimukset osoittavat, että itsensä vahingoittaminen on yleistä nuorten keskuudessa Suomessa, ja varhainen tunnistaminen ja hoito ovat tärkeitä.

Tärkeä vastuuvapauslauseke: Tämä kysely on arviointityökalu, ei diagnostinen väline. Se ei voi korvata pätevän mielenterveysammattilaisen ammattiarviointia. Jos sinulla on itsemurha-ajatuksia tai olet välittömässä vaarassa, hakeudu hätäapuun soittamalla 112 tai menemällä päivystykseen. Itsensä vahingoittaminen on hoidettavissa ja toipuminen on mahdollista oikealla tuella. Tämä työkalu on tarkoitettu vain tiedotustarkoituksiin. Emme tallenna henkilökohtaisia terveystietoja (GDPR-yhteensopiva).