Tämä seulontatyökalu on suunniteltu auttamaan vanhempia arvioimaan lapsensa tunne-elämän ja käyttäytymisen hyvinvointia. Työkalu soveltuu 4-16-vuotiaille lapsille ja sen täyttäminen vie noin 5 minuuttia. Kysymykset perustuvat kansainvälisesti tunnustettuun Pediatric Symptom Checklist (PSC-17) -menetelmään, joka tunnistaa mahdollisia tarkkaavuuteen, tunteisiin tai käyttäytymiseen liittyviä haasteita. Seulonta on täysin anonyymi ja luottamuksellinen. Lapsen mielenterveysongelmien varhainen tunnistaminen on tärkeää, sillä se mahdollistaa avun saamisen nopeammin. Monet lapsuusiän mielenterveyden haasteet ovat hoidettavissa, ja varhainen puuttuminen johtaa parempiin tuloksiin sekä lapsen kehityksen kannalta että koko perheen hyvinvoinnin näkökulmasta.

Tärkeä huomautus

Tämä ei ole diagnoosi – kyseessä on seulontatyökalu, joka on suunniteltu tunnistamaan lapset, jotka saattavat tarvita lisäarviointia. Keskustele tuloksista lapsesi terveydenhoitajan, kouluterveydenhuollon tai lääkärin kanssa. Kaikki tiedot ovat anonyymejä ja luottamuksellisia.

Lapsen Mielenterveys on Tärkeää

Miksi lapsen mielenterveys on merkityksellistä?

Mielenterveyden haasteet ovat yleisiä lapsuudessa. THL:n (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) tutkimusten mukaan jopa 10-20 prosentilla suomalaisista koululaisista esiintyy mielenterveyden häiriöitä tai oireita. Lasten mielenterveyspalvelujen Laske-hankkeen mukaan noin joka viides lapsi ja nuori tarvitsee jossain vaiheessa mielenterveyspalveluja. Valitettavasti moni näistä haasteista jää tunnistamatta ja hoitamatta. Varhainen puuttuminen ja tuki parantavat merkittävästi ennustetta. Hoitamattomat ongelmat voivat vaikuttaa koulunkäyntiin, ystävyyssuhteisiin ja perheen arkeen. Suomessa kouluterveydenhuolto ja neuvolat tarjoavat tärkeän verkoston lasten kehityksen ja hyvinvoinnin seuraamiseen.

Mitä tämä seulonta kartoittaa?

PSC-17-menetelmä tunnistaa kolme pääasiallista huolenaiheita:

Sisäänpäin suuntautuvat ongelmat (tunne-elämä):

Ulospäin suuntautuvat ongelmat (käyttäytyminen):

Tarkkaavuusongelmat:

Yleisimmät lapsuusiän mielenterveyden haasteet

Suomessa yleisimpiä lasten ja nuorten mielenterveysongelmia ovat ahdistuneisuushäiriöt, masennus, ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö), käytöshäiriöt, autismikirjon häiriöt sekä tunnesäätelyn vaikeudet. THL:n mukaan erityisesti ADHD-diagnoosit ovat yleistyneet viime vuosina, ja ahdistuneisuus- ja mielialaoireet ovat lisääntyneet erityisesti nuorilla.

Seulontatesti

Ohjeet testin täyttämiseen

Pohdi lapsesi käyttäytymistä viimeisten kuukausien ajalta, älä vain yhtä huonoa viikkoa. Mieti, mikä on lapsellesi tyypillistä käytöstä pitkällä aikavälillä. Arvioi, kuinka usein kukin käyttäytymismalli esiintyy ja ole rehellinen – tämä auttaa tunnistamaan, tarvitseeko lapsesi tukea. Täytä kaikki kysymykset, jotta saat tarkan tuloksen. Jos sinulla on useampi lapsi, täytä erillinen seulonta jokaiselle lapselle erikseen, sillä eri lapsilla voi olla erilaisia tarpeita ja haasteita.

Arviointiasteikko:

17 PSC-kysymystä

Arvioi, kuinka usein lapsesi kokee seuraavia asioita:

Sisäänpäin suuntautuvat/tunneongelmat

1. Tuntuu surulliselta, onnettomalta

2.Tuntuu toivottomalta

3. On itseään kohtaan kriittinen tai vähättelevä

4. Huolestuu paljon

5. Näyttää nauttivan asioista vähemmän

Tarkkaavuusongelmat

6. On levoton, ei pysy paikoillaan

7. Haaveilee liikaa

8. Häiriintyy helposti

9. Vaikeuksia keskittyä

10. Toimii kuin moottorin voimalla

Ulospäin suuntautuvat/käyttäytymisongelmat

11. Tappelee muiden lasten kanssa

12. Ei kuuntele sääntöjä

13. Ei ymmärrä muiden ihmisten tunteita

14. Kiusaa muita

15. Syyttää muita omista ongelmistaan

16. Kieltäytyy jakamasta

17. Ottaa tavaroita, jotka eivät kuulu hänelle

Tulokset ja tulkinta

Pisteytyksen periaatteet

Kokonaispisteet: Laske yhteen kaikki pisteet (mahdollinen pistemäärä 0-34)

Osa-alueiden pisteet:

Tulkinta:

Jos kokonaispisteet ovat 15 tai enemmän (Tarvitaan lisäarviointia)

Mitä tämä tarkoittaa? Vastauksesi viittaavat siihen, että lapsellasi saattaa olla tunne-elämän, käyttäytymisen tai tarkkaavuuden vaikeuksia, jotka ansaitsevat ammattilaisen arvion.

Seuraavat askeleet:

  1. Varaa aika lapsesi neuvolaan, kouluterveydenhoitajalle tai lääkärille
  2. Vie mukaan seulonnan tulokset
  3. Kuvaile konkreettisia käyttäytymismalleja ja milloin ne esiintyvät
  4. Kerro vaikutuksista kouluun, ystävyyssuhteisiin tai kotielämään
  5. Pyydä tarvittaessa lähetettä lasten- ja nuorisopsykiatrian poliklinikalle

Mitä odottaa: Lääkäri tai terveydenhoitaja kysyy yksityiskohtaisia kysymyksiä lapsestasi ja saattaa haluta keskustella myös lapsen kanssa. He voivat pyytää tietoja koulusta ja mahdollisesti ohjata lastesi lastenlääkärille, psykologille tai erikoissairaanhoitoon. Lisäarvioinnin avulla määritetään lapsesi erityiset tarpeet. Suomessa julkinen terveydenhuolto tarjoaa maksuttomia tai edullisia palveluja lapsille.

Tärkeää tietää:

Jos yhden osa-alueen pisteet ovat korkeat

Korkeat sisäänpäin suuntautuvat pisteet (5+): Viittaa tunne-elämän vaikeuksiin, kuten ahdistukseen tai masennukseen. Keskustele lääkärin tai terveydenhoitajan kanssa lapsesi mielialasta. Pohdi, onko olemassa laukaisevai tekijöitä, kuten kiusaamista tai perheen stressiä. Koulun oppilashuolto ja kuraattori voivat myös olla avuksi.

Korkeat tarkkaavuuspisteet (5+): Viittaa mahdolliseen ADHD:hen tai tarkkaavuusvaikeuksiin. Keskustele lääkärin ja lapsen opettajan kanssa. Pyydä tarvittaessa ADHD-arviointia. Kodin ja koulun strategiat voivat auttaa merkittävästi. Suomessa ADHD:n arviointi ja hoito kuuluvat julkisen terveydenhuollon piiriin.

Korkeat ulospäin suuntautuvat pisteet (7+): Viittaa käyttäytymisen vaikeuksiin. Lääkäri voi arvioida käytöshäiriöitä. Vanhemmuuden tukiohjelmat, kuten Voimaperheet tai muut perhevalmennukset, voivat olla erittäin tehokkaita. Myös koulun käyttäytymisen tuki saattaa olla tarpeen.

Jos kokonaispisteet ovat alle 15

Mitä tämä tarkoittaa? Lapsesi oireet eivät viittaa merkittäviin mielenterveyden haasteisiin tällä hetkellä. Luota kuitenkin vanhemman vaistooasi.

Hae silti apua, jos:

Muista, että neuvola, kouluterveydenhuolto ja oppilashuolto ovat aina käytettävissäsi Suomessa. Voit ottaa yhteyttä matalalla kynnyksellä ja keskustella huolistasi ammattilaisten kanssa.

Avun hakeminen lapsellesi

Ensimmäiset askeleet

Terveydenhoitaja tai lääkäri: Neuvola, kouluterveydenhoitaja tai terveyskeskuslääkäri on ensimmäinen yhteydenottopiste mielenterveyshuoliin. He voivat ohjata erikoissairaanhoitoon ja tarvittaessa lääkitä (harvinaista lapsilla). Suomessa julkinen terveydenhuolto on pääosin maksutonta tai edullista lapsille.

Koulu: Keskustele luokanopettajan tai erityisopettajan kanssa. Pyydä arviointia, jos oppiminen on vaikeutunut. Koululla voi olla tarjolla oppilashuollon palveluja, kuten koulukuraattori tai koulupsykologi. He voivat laatia pedagogisen selvityksen tai tukisuunnitelman. Käyttäytymisen tukisuunnitelmat ja pedagogiset arvioinnit ovat mahdollisia.

Lasten- ja nuorisopsykiatrian palvelut: Erikoissairaanhoidon mielenterveyspalvelut alle 18-vuotiaille. Vaatii lähetteen terveydenhoitajalta, lääkäriltä tai kouluterveydenhuollosta. Arviointi ja hoito keskivaikeisiin ja vaikeisiin ongelmiin. Jonotusaika voi olla useita kuukausia, mutta kiireellisissä tapauksissa pääsee nopeammin.

Hoitovaihtoehdot lapsille

Keskusteluhoidot: Leikkiterapia (pienemmät lapset), kognitiivinen käyttäytymisterapia (KBT), perheterapia, sekä taide- tai musiikkiterapia ovat yleisiä hoitomuotoja. Nämä ovat saatavilla julkisen terveydenhuollon kautta tai yksityisesti.

Vanhemmuuden tukiohjelmat: Positiivisen vanhemmuuden strategiat, haastavan käyttäytymisen hallinta ja vanhempi-lapsi-suhteen parantaminen. Saatavilla THL:n, kuntien tai järjestöjen, kuten Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) kautta. Esimerkiksi Ihmeelliset vuodet -ohjelma ja Voimaperheet-toiminta tarjoavat vanhemmuuden tukea.

Koulun tuki: Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), tehostettu tai erityinen tuki, pienryhmätyöskentely, aistisäätelyn tauot tai liikuntatauot voivat auttaa lasta kouluympäristössä.

Lääkitys: Käytetään varoen lapsilla. Pääasiassa ADHD:n tai vakavan ahdistuksen/masennuksen hoitoon. Aina rinnalla terapiaa. Lääkityksen määrää erikoislääkäri, ei perusterveydenhuollon lääkäri.

Tukiorganisaatiot

Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL): Vanhempainpuhelin 080 077 11 (ma-pe klo 9-15), neuvontaa ja tukea lapsen kasvatukseen ja mielenterveyteen

THL (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos): Tietoa lasten mielenterveydestä ja palveluista

Mieli ry: Kriisipuhelin 09 2525 0111 (24/7), mielenterveystukea ja neuvontaa

Lasten ja nuorten säätiö: Nuorten kriisipuhelin 0800 400 22 (ma-pe klo 12-22), chat-palvelu nuorille

Lapsesi tukeminen kotona

Tukea antavan ympäristön luominen

Tunnepohjainen tuki: Kuuntele tuomitsematta ja vahvista lapsen tunteita aidoiksi. Luo turvallinen tila puhumiselle ja viettäkää säännöllistä laatuaikaa yhdessä. Osoita ehdotonta rakkautta ja hyväksyntää. Anna lapsen tietää, että hän on arvokas juuri sellaisena kuin on.

Rutiinit ja rakenne: Johdonmukaiset nukkumaanmenoajat ja ateriaajat luovat turvaa. Aseta selkeät, järkevät säännöt ja luo ennustettava päivärytmi. Rajoita ruutuaikaa suositusten mukaisesti (alle 2-vuotiaat ei ruutuaikaa, 2-6-vuotiaat max 1h/päivä, kouluikäiset max 2h/päivä). Varmista säännöllinen liikunta ja ulkoilu.

Positiivinen kurinpito: Kehu hyvää käyttäytymistä konkreettisesti (“Hienoa, kun siivosit lelut!”). Käytä luonnollisia seurauksia tarvittaessa. Pysy rauhallisena haastavan käyttäytymisen aikana ja aseta selkeät rajat. Ole johdonmukainen ja noudata asetettuja rajoja.

Kommunikaatio: Käy ikätasoisia keskusteluja ja esitä avoimia kysymyksiä (“Miltä sinusta tuntuu?”). Huomaa käyttäytymisen muutokset ja ota lapsen huolet vakavasti. Ota lapsi mukaan ratkaisujen etsimiseen – tämä vahvistaa hänen itsemääräämisoikeuttaan.

Milloin hakea kiireellistä apua:

Hätänumerot:

Yleisiä huolenaiheita vanhemmille

Usein kysytyt kysymykset

“Onko tämä vain vaihe?” Jotkut käyttäytymismallit ovat kehityksellisiä, mutta jos ne jatkuvat, aiheuttavat ahdistusta tai häiritsevät jokapäiväistä elämää, hae neuvoa.

“Leimaantuuko lapseni?” Varhainen tuen hakeminen auttaa estämään ongelmien pahenemisen. Diagnoosi (jos tarpeen) avaa ovet asianmukaiseen apuun ja tukeen. Suomessa ymmärrys mielenterveysongelmista on kasvanut.

“Olenko huono vanhempi?” Mielenterveysongelmat eivät johdu huonosta vanhemmuudesta. Ne johtuvat monimutkaisista tekijöistä, mukaan lukien perimä, ympäristö ja biologia. Avun hakeminen osoittaa vastuullisuutta.

“Muuttaako lääkitys lapseni persoonallisuutta?” Lääkitys (jota käytetään harvoin lapsilla) pyrkii auttamaan lastasi olemaan oma itsensä ilman lamauttavia oireita. Lääkitys on aina osa laajempaa hoitosuunnitelmaa.

“Entä jos en voi maksaa yksityistä apua?” Julkiset palvelut ovat maksuttomia tai edullisia Suomessa. Järjestöt tarjoavat myös tukea. Älä anna kustannusten estää avun hakemista – apua on saatavilla.

“Pitäisikö kertoa lapseni koululle?” Kyllä – koulut voivat tarjota arvokasta tukea ja ymmärrystä. Oppilashuolto on lakisääteistä Suomessa.

Eri ikäryhmille

Ikäkohtaiset huomiot

Iät 4-7: Tunteiden säätely kehittyy vielä. Lapsi voi ilmaista ahdistusta käyttäytymisen kautta. Leikkiterapia on usein tehokkain menetelmä. Vanhemmuusstrategiat ovat ratkaisevan tärkeitä tässä iässä.

Iät 8-12: Vertaissuhteet tulevat tärkeiksi. Koulupaine kasvaa ja lapsi voi osallistua keskusteluhoitoihin. Koulun tuki on olennaista. Lapsi alkaa ymmärtää omia tunteitaan paremmin ja voi oppia tunnesäätelytaitoja.

Iät 13-16: Nuoren aivojen kehitys ja identiteetin muodostumisen haasteet. Nuori voi vastustaa vanhemman osallistumista ja haluaa itsenäisyyttä hoidossa. Ikätovereiden vaikutus on vahva ja riskikäyttäytyminen voi lisääntyä. Nuoren oma motivaatio hoitoon on tärkeää.

Eri iät vaativat erilaisia lähestymistapoja – keskustele ammattilaisten kanssa lapsen yksilöllisistä tarpeista.

Tieteellinen lähde ja vastuuvapauslauseke

Seulonnan perusta

Tämä seulonta perustuu kansainvälisesti validoituun Pediatric Symptom Checklist (PSC-17) -menetelmään.

Lähde: Gardner, W., Murphy, M., Childs, G., et al. (1999). The PSC-17: A brief pediatric symptom checklist with psychosocial problem subscales. A report from PROS and ASPN. Ambulatory Child Health, 5(3), 225-236.

Tärkeä vastuuvapauslauseke

Tämä verkossa täytettävä seulontatyökalu ei ole diagnostinen väline. Se tarjoaa vain ohjausta eikä voi korvata pätevän terveydenhuollon ammattilaisen suorittamaa arviointia. Tämä työkalu auttaa tunnistamaan lapset, jotka saattavat hyötyä lisäarvioinnista.

Jos lapsesi on välittömässä vaarassa tai kokee vakavia oireita, ota yhteyttä terveydenhoitajaan, lääkäriin tai soita hätänumeroon 112. Luota vanhemman vaistoosi – sinä tunnet lapsesi parhaiten.

Tämä työkalu on tarkoitettu vain tiedotustarkoituksiin. Emme tallenna henkilökohtaisia tietoja (GDPR-yhteensopiva). Kaikki tiedot pysyvät nimettöminä ja luottamuksellisina. Työkalun käyttö ei muodosta hoitosuhdetta.